Tuusulanjärven upea taide ja kiertoajelu tekivät vaikutuksen – Kivaa Tekemistä tutustui

Julkaistu:

13.06.2019
| Kirjoittanut:

Visit Lake Tuusula -bussi ajaa ympäri Tuusulanjärveä nyt toista kesää, kuvassa ystävällinen kuljettaja-opas Ari Arasmo Hyrylässä toukokuussa 2019. Kuva: KivaaTekemistä.fi

Olipas hieno kokemus astua Tuusulan keskustaajaman Hyrylän linja-autoasemalta Visit Lake Tuusula -bussin kyytiin helatorstaita edeltävänä keskiviikkona kello 11.

Bussi on nyt liikenteessä toista kesää ja kiertääkin tosi aktiivisesti Tuusulanjärveä ympäri, neljästi päivässä tiistaista sunnuntaihin aina 15.9.2019 saakka, pois lukien juhannuksen aika 21.-24.6.

Tuusulanjärvi on niin hieno kulttuurikehto kymmenine kohteineen, että se todella ansaitsee bussin! Reilut sata vuotta sitten taiteilijayhteisö syntyi juuri Tuusulanjärven seudulle.

Miksi?

Saimme kuulla yhden syyn viime kesän Aholan vierailulla. Ahola on Järvenpään keskustan eteläpuolella sijaitseva kirjailija Juhani Ahon ja vaimonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijakoti. He muuttivat sinne 1897. Ja se syy – taiteilijayhteisön syntyyn seudulle vaikutti Suomen ensimmäisen rautatieyhteyden valmistuminen Helsingistä Hämeenlinnaan 1862.

Itse asiassa yksi ekologinen tapa tutustua alueeseen on tulla vaikkapa junalla Helsingistä päärataa joko Ainolan seisakkeelle tai Järvenpään asemalle. Ainolan seisakkeelta on reilun 500 m kävelymatka Jean ja Aino Sibeliuksen suosittuun taiteilijakotiin Ainolaan ja siitä edelleen kivenheitto niin Aholaan, Kallio-Kuninkalaan kuin Suvirantaan.

Suviranta, Järvenpää. Kuva: visittuusulajarvi.fi

🔸 Uutta! Vuonna 1901 valmistunut Suviranta, taidemaalari Eero Järnefeltin taiteilijakoti, on tänä kesänä avoinna yleisölle opastetuin kierroksin tiistaisin, torstaisin ja sunnuntaisin. (ennakkovaraus / www)

Bussi koukkaa matkustajat kyytiin Ainolan parkkipaikalta ti-su klo 10.20, 11.50, 14.20 ja 15.50. Vastaavasti Järvenpään rautatieasemalta bussi lähtee klo 10.15, 11.45, 14.15 ja 15.45. Visit Tuusulanjärven karttaa 2019 sekä opasvihkosta, jotka molemmat sisältävät bussiaikataulun, on saatavissa alueen matkailukohteista, tai ne voi tilata Tuusulanjärven Matkailulta (info(a)visittuusulanjarvi.fi, p. 044 231 0856). Aikataulu ja paljon tietoa alueesta löytyy myös kotisivuilta. (visittuusulanjarvi.fi)

Mutta palataan Hyrylään ja lähtöpaikalle, josta nousin bussiin!

Ari Arasmo on ystävällinen ja oli mukava hoksata, että hän esittelee ajon aikana Tuusulanjärven historiaa ja kohteita aktiivisesti. Ari on asunut pitkään Tuusulassa, joten hän tietää mistä puhuu. Kuljettaja-oppaita on kolme muutakin ja he vuorottelevat.

Bussi lähtee Hyrylän bussiasemalta, keskustan jälkeen ensin Paijalantietä ja jatkaa autenttista Paijalan kylätietä, jonka maisemasta ja rakennuksista voi hoksata, miltä kyläyhteisö näytti 1950-luvulla. Tie ei ole tarkoitettu normaalille läpikulkuliikenteelle.

Bussilla luonnonkaunista järven länsipuolta Hyrylästä Järvenpäähän. Kuvissa Paijalantie, kauniita peltomaisemia, Sarvikallion virkistysalue ja Vanhankylänniemi. Kuva. KivaaTekemistä.fi

Paijalantien varrella Ari kertoo saksalaisesta kenraalista, joka ihastui aikanaan tuusulalaiseen leskirouvaan, muutti hänen luokseen asumaan ja rakennutti Kalamestarinpolulle lähellä järvenrantaa kolme lampea sotilailleen.

Matka etenee idyllistä Paijalan kylätietä, joka ei ole tarkoitettu normaalille autoliikenteelle. Näemme, miltä kyläyhteisö näytti 1950-luvulla. Avarat Anttilan peltomaisemat aukeavat eteemme, kunnes saavumme uudistuksen kokeneelle Sarvikallion virkistysalueelle.

Sarvikallio on oiva taukopaikka esimerkiksi pyöräretkellä järven ympäri tai miksei yksittäisenä retkeilykohteena. Alueen luontopolkuja on uudistettu täksi kesäksi ja samoin rantaan on rakennettu portaat. Pikkulapset vaativat jyrkänteen vuoksi valvontaa.

Sarvikalliontien parkkipaikalta on itse Sarvikalliolle muutaman sadan metrin kävelymatka. Perillä sinua odottavat huikeat näkymät eri suuntiin ja alas järvelle; Sarvikalliosta käytetään myös nimitystä Pikku-Koli – eikä aiheetta!

Matkamme jatkui edelleen viihtyisälle ulkoilualueelle Vanhankylänniemeen, jossa on tänä kesänä tarjolla niin Pytingin Puoti käsitöineen, kesäkahvila Vanhankylän Kartanossa kuin kesäteatterinäytös, Eppu Nuotion käsikirjoittama ja Tiina Brännaren ohjaama, musiikkinäytelmä Rakkautta Aholassa 15.6.2019 alkaen. (www)

🔸 Hoks! Voit tutustua näytelmään ja varata liput kesäteatteriin KivaaTekemistä.fi -palvelun kautta. (etusivu / kohdesivu)

Niin Ari kuin jo aiemmin Ulla Karhu Tuusulanjärven Matkailusta kertoivat, että järven länsipuolella korostuu luomu. Sekä Lassilan tila lähituotteineen ja kanoineen kuin vuonna 2013 avattu pohjalaistyylinen ravintola-juhlatila Härmän Rati keskittyvät luomuviljelyyn, -tuotteisiin ja -raaka-aineisiin. Härmän Rati on kaksifooninkirakennus, joka on alunperin rakennettu Etelä-Pohjanmaalle Alahärmän Ojalan kylään 1920-luvulla.

Ari kertoi, että Tuusulanjärven vedenlaatu on parantunut 2000-luvulla, koska maatalouden ravinnepäästöihin on kiinnitetty huomiota mm. rakentamalla lampia järven länsipuolelle. Nyt myös linnut ja lintuharrastajat ovat löytäneet alueen. Tuusulanjärven rantamilla sijaitsee suojelualueita niin järven etelä- kuin pohjoispäässä.

Upea Villa Cooper, aiemmalta nimeltään Villa Enckell, on Lars Sonckin suunnittelema. Villa Enckell ja Enckelit olivat aikanaan olennainen osa Tuusulan Rantatien taiteilijayhteisöä. Kuva: KivaaTekemistä.fi

Saavumme Järvenpään keskustaan. Ari suuntaa bussinsa nokan kohti upeaa käsityökohdetta Villa Cooperia, jossa en ollut aiemmin vieraillut. Kyseessä on vaikuttava arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema hirsirakennus, jota Järvenpään Käsintekijöiden edustaja Heini Nissi esitteli minulle iloisesti. Heini tiesi myös rakennuksen historian.

Talon rakennutti alunperin lääkäri, hammaslääkäri ja taidemaalari Gösta Enckell Aholan viereen lähelle järveä. Myöhemmin talo siirrettiin nykyiselle paikalleen Järvenpään Myllytielle lähelle nykyistä terveyskeskusta ja sen omisti vuodesta 1931 mattotehtailija Edvard Cooper.

Heini kertoo, kuinka Cooperin pitkään elänyt vaimo Agneta oli kaukaa viisas ja testamenttasi talon kaupungille – vieläpä sillä ehdolla, että se olisi myös avoinna yleisölle. Nyt Cooperin kävijä voi ihastella paitsi historiallista rakennusta ja sen esineistöä myös Käsintekijöiden myyntinäyttelyn lukuisia erilaisia taidonnäytteitä villasukista enkeleihin ja tilkkutöistä koruihin.

Villa Cooperissa on erilaisia huoneita, tunnelmia ja käsitöitä – unohtamatta oivaltavaa hyväntekeväisyyskampanjaa, jossa voit lahjoittaa Toipumuskaverin (vas. alh.) tukea tarvitsevalle läheisellesi, lahjoittajana Järvenpään Käsintekijät. Kuva: KivaaTekemistä.fi

Heini muistuttaa, että Myllytiellä, Villa Cooperia vastapäätä, sijaitsevat Taidelainaamo Taikka ja vuodesta 2018 lähtien myös Järvenpään Taideseuran Taidetalo, joka sijaitsi aiemmin Järvenpään Kaakkolassa.

Villa Cooperista kävelymatkan päässä sijaitsee Järvenpään Taidemuseo. Suunnittelin, että menisin nauttimaan uuden sääaiheisen näyttelyn ja sen jälkeen lounaalle. Jatkaisin klo 14.15 Rautatieasemalta lähtevällä Visit Lake Tuusula -bussilla takaisin Hyrylän suuntaan.

Järvenpään Taidemuseo, vasemmalle jää Järvenpää-talo. Kuva: KivaaTekemistä.fi

Järvenpään Taidemuseo ei ulospäin juuri erotu kirjastosta. Molemmat sijaitsevat samassa kokonaisuudessa kuin Järvenpää-talo, eli aivan aseman vieressä. Kun kapuat asematunnelin itäpuoliset portaat ylös, olet perillä!

Vau mikä maailma uudessa Sadejuovia ja pilvisäteitä -näyttelyssä aukeaakaan! Alakerroksessa sijaitseva näyttelytila on kuin oma iso maailmansa. Sitä ei rakennuksen ulkopuolelta uskoisi.

Esillä on pääosin suomalaisista kokoelmista upeita kultakauteen ja kansallisromantiikkaan painottuvia teoksia, mm. Akseli Gallen-Kallelaa, Venny Soldan-Brofeldtia, Pekka Halosta ja Eero Järnefeltiä. Poimintoina nostettakoon Granfeltin upea Vuohia rantakalliolla -väri-iloittelu Hiittisistä ja Järnefeltin teos Suviranta talvella, joka kuvaa hänen kotiaan Suvirantaa ja paikallista talvimaisemaa.

Sääteemaisen näyttelyn on kuratoinut taidetta harrastava ja tutkiva meteorologi Seija Paasonen. Ote näyttelyn esipuheesta:

”Myös maalausten maailmassa on säätä, mielenkiintoisia taivaita ja pilviä. Osa maalausten taivaista on sääopin lainalaisuuksien mukaan tehtyjä, osa kuvitteellisia ja osa aivan muuhun kuin sääopilliseen tarkasteluun tarkoitettuja.”

Järvenpään Taidemuseo. Vas. alhaalla kiintoisasti Gallen-Kallelan, Churbergin ja Järnefeltin teokset – ja niitä vastaavat Seija Paasosen ottamat valokuvat. Oik. alhaalla Paula Ahola kädessään Paasosen Taiteilijoiden taivaat -kirja. Kuva: KivaaTekemistä.fi

Näyttelyä minulle esitteli opas Paula Ahola. Hän esitteli mm. Fanny Churbergin voimakasta, tummanpuhuvaa teosta Kaski, maisema Uudeltamaalta vuodelta 1872. Paula muistutti, että Churberg sai voimakasta kritiikkiä aikalaisistaan:

”Voimakas maalausjälki ja myrskyaiheet nähtiin tuolloin naiselle sopimattomaksi.”

Samoin hoksasimme säätyypit, joiden mukaan teoksia on jaoteltu avaraan näyttelytilaan alueittain.

Tutustuin museossa myös uutisten vanhoihin säätiedotuksiin 80-luvulta. Sen jälkeen matkani jatkui lounaalle uuteen Citymarketin yhteyteen avattuun Gastro Bar Sesonkiin, ravintoloitsijanaan Matti Jämsén. Lounaaksi tarjoiltu lohi oli herkullista, sopivan suolaista kesäpäivään ja kukkakaalit mukavan rapsakoita.

Uuden Gastro Bar Sesongin, Järvenpään Citymarketin yhteydessä, paahdettu lohi maistui lounaaksi! Kuva: KivaaTekemistä.fi

🔸🔸
Etsi lisää kivaa lomatekemistä n. 5 000 kohteen hakupalvelustamme, toimii kaikilla päätelaitteilla: KivaaTekemistä.fi.

Tilaa Kivaa Tekemistä -uutiskirje. Saat kiinnostavimmat sisällöt suoraan sähköpostiisi sopivasti n. kerran kuukaudessa. Uutiskirje on helppo perua halutessasi. Tilaa tästä

🔸🔸

Tasokkaita ravintoloita alueella riittää. Nämä kuvat ovat Hyrylän Ravintola Kerholta, jossa on myynnissä samaan yrityskokonaisuuteen kuuluvan Konditoria pH7:n leipää ja suklaaherkkuja. Kuva: KivaaTekemistä.fi

Kommellus

Lounaan jälkeen matkani suuntautui takaisin kohti Hyrylää. Odottelin asemalla Visit Lake Tuusula -bussin saapumista klo 14.15.

Mutta väärällä asemalla!

Bussi lähtee nimenomaan Järvenpään rautatieasemalta, ei linja-autoasemalta, jossa päivystin. Juna-asema lähtöpaikkana onkin luonteva, sillä niin junamatkustajat pääsevät luontevasti bussiin ja toki päivän päätteeksi takaisin bussista junaan.

Pääsin onneksi reittiliikennebussilla Hyrylän suuntaan. Jäin pois Järvenpääntiellä Marin Memoriesin kohdalla ja siitä oli lyhyehkö matka Rantatielle ja itse Marin puotiin.

Ylhäällä Mari palvelee ja paketoi, vasemmalla alhaalla asiakas-Mari Vantaalta tykkäsi liikkeen tunnelmasta. Oik. alhaalla kauppiaan myymäläpäällikkö. 🙂 Kuva: KivaaTekemistä.fi

Miehensä kotipaikan vanhassa navetassa ihastuttavaa lahjatavaraputiikkia pitävä Mari Kylänpää kertoi myymälänsä täyttäneen 9 vuotta toukokuussa. Sitä ennen hän oli 7 vuotta ”oikeissa töissä” Iittalalla ja Stockmannilla, mutta sitä ennen 1993-2002 hän piti nykyisessä paikassa Marin Navettaa, jossa oli myynnissä mm. omatekoisia latoenkeleitä.

Nyt tuotevalikoima on pientä näppärää niin keittiöön, olkkariin kuin kylppäriin Suomesta ja maailmalta – itselle tai lahjaksi. Liikkeessä oli vipinää, sillä olihan koulujen päättäjäisviikko.

Mari kertoi pitävänsä työstään omassa liikkeessä, koska ei tarvi myydä väkisin. Hän on luova ja tykkää laittaa myymälää, kun asiakas- ja muulta työltään ehtii.

Päivän viimeinenvierailukohde on Marin putiikista kävelymatkan päässä Rantatiellä niin ikään sijaitseva taidemaalari Pekka Halosen jo vuonna 1902 valmistunut jyhkeä ateljeekoti Halosenniemi.

Ihana polku Tuusulanjärven rannassa johdattaa Halosenniemeen. Kuva: KivaaTekemistä.fi

En ollut käynyt Halosenniemessä vuosikausiin, mutta tossut olivat ja pysyivät. Ne vedettiin kenkien päälle, ettemmme likaisi ja vaurioittaisi kulttuurihistoriallisesti arvokasta museokotia. Teoksia on kahdessa kerroksessa ja mikä yhteensattuma, myös täällä kuten Villa Cooperissa, saattoi nähdä, miltä entisvuosikymmenien keittiö näytti astiastoineen ja tykötarpeineen.

Oppaat Emmi Järvi ja Tommi Ikonen kertoivat Halosenniemen kesänäyttelystä Naisia tupa täynnä, joka on esillä 8.9. saakka.

”Näyttelyssä on naisten tekemiä teoksia Suomen taiteen kultakaudelta (n. 1890-1910) sekä teoksia, jotka kuvaavat naisia.”

Emmi kertoi myös tarinan Halosennimen uunin luukun emakosta ja seitsemästä porsaasta. Kahdeksannen lapset piirsivät luukkuun rautanaulalla, kun perheeseen syntyi kahdeksas lapsi. Halosenniemen huonekaluista peräti 80 prosenttia on alkuperäisiä.

Emmi Järvi toivottaa tervetulleeksi Halosenniemen taiteilijakotiin ja näyttelyyn. Niin taiteessa, huonekaluissa, rakennuksessa kuin ikkunoista siintävissä järvimaisemissa riittää ihasteltavaa. Kuva: KivaaTekemistä.fi

Päivä alkaa olla minun Tuusulanjärvi-päivän osalta pulkassa, mutta ei ihan vielä kuitenkaan. Ari tekee päivän viimeistä bussikierrostaan ja noutaa minut pilkuntarkasti klo 16 Halosennimen parkkipaikalta. Muitakin matkustajia on päivän mittaan ollut, mutta ei enää tällä viimeisellä kierroksella.

Tilaa on ja mukaan mahtuu!

Saan kuulla Arilta vielä Taistelukoulun Suomen ensimmäisestä pesäpallo-ottelusta, Lottamuseon historiasta venäläisine ruhtinaineen, Onnelasta, jossa kirjailija Eino Leino vietti pitkä aikoja silloisessa täysihoitolassa, Krapihovista, joka kuuluu vanhoihin isoihin tiloihin ja oli aikanaan saanut ratsutila-statuksen sekä Gustavelundin aulan taidenäyttelyistä ja Gustavelundin rannan laiturista lähtevistä lauttaristeilyistä järvelle.

Kannattaa muistaa myös Krapin viihtyisä kesäravintola Mankeli ja Gustavelundin arkkitehtuurisesti ainutlaatuinen, ehostettu ravintola- ja hotellimiljöö. Gustavelundista on vuokrattavissa niin kajakkeja, SUP-lautoja, soutuveneitä kuin polkupyöriä.

Miltä kuulostaisi veneretki illan hämyssä vastarannalle Sarvikalliota ihastelemaan? Samalla järvellä kalasteli aikanaan itse Juhani Aho.

🔸 Hoks! Tuusulanjärven toinen suosittu kesäteatteri sijaitsee Krapilla. Tänä kesänä menossa Tankki Täyteen 2 – Maallamuuttajat! (www)

Kaarramme kierroksen lopussa Lottamuseon pihaan ja Ilmatorjuntamuseolle, kunnes palaamme Hyrylän linja-autoasemalla, jossa hyppään pois kyydistä. Ari kertoo miksi Hyrylässä on niin paljon punatiilisiä rakennuksia. Venäläiset tulivat ja rakensivat alueelle varuskunnan 1874 punaisista tiilistä. Samaa värisävyä on haluttu säilyttää ydinkeskustan asemakaavassa.

Lopuksi, tämä Tuusulanjärven päiväretki oli vain pintaraapaisu alueen kohde- ja tapahtumatarjontaan. Alueeseen kannattaa tutustua ajan kanssa. Hyviä majoituskohteita ovat vaikkapa edellä mainitut Krapi, Gustavelund ja Onnela kuin myös Härmän Rati ja Scandic Hotel Järvenpää. Pienempiä viihtyisiä kohteita ovat Pescator Villas, Villa Tammikko ja Bed & Breakfast Pajula

🔸 Majoituskohteiden tiedot kattavammin löytyvät tästä ja Visit Tuusulanjärven ruokapaikkoja kootusti puolestaan tästä.

Lottamuseo ja Ilmatorjuntamuseo sijaitsevat Tuusulassa. Kuva: KivaaTekemistä.fi

🔸🔸

YHTEYSTIEDOT

Visit Tuusulanjärvi / Tuusulanjärven Matkailu ry
Metallimiehenkatu 2-4
04410 Järvenpää

Kotisivut ja kohteet (www)
Visit Lake Tuusula -bussi (www)
FB-sivut (www)
Instagram (www)

p. +358 (0)44 231 0856
info(a)visittuusulanjarvi.fi

Visit Tuusulanjärvi ja Visit Lake Tuusula -bussi on valittu Kuukauden kohteeksi KivaaTekemistä.fi -mediassa kesäkuussa 2019. Visit Tuusulanjärvi on KivaaTekemistä.fi / LikeFinland.com -palvelun Tähtikohde ja media-asiakas.

🔸🔸

Lisää Tähtikohteitamme Tuusulassa:

Jos haluat Tähtikohteeksi ja/tai että kerromme sinun kohteesi tarinan, otathan yhteyttä, puh. 0400 468 174 tai henri(a)kivaatekemista.fi. Olemme saaneet hyvää palautetta asiakkailtamme onnistuneista kampanjoista, joita teemme ympäri vuoden. Lue lisää




KivaaTekemistä.fi / LikeFinland.com on koko Suomen kattava vapaa-ajan media ja hakupalvelu kivalle tekemiselle. Tykkää meistä Facebookissa, seuraa Instagramissa tai tilaa KivaaTekemistä -uutiskirje. Uutiskirjeen tilaajana saat vinkit Suomen kivoimmista kohteista ja tapahtumista sähköpostiisi sopivasti n. 1 kuukauden välein.