Kuukauden kohde: Lumikenkäily Tunturi-Lapin sydämessä Pallaksella

Julkaistu:

02.02.2019
| Kirjoittanut:

Kaamosajan sininen hämärä, Pallas. Kuva: Paula Pekonen

Suomi on pitkä maa ja yksi sen ehdottomista luontohelmistä on Pallas-Ounastuntureiden muodostama etelä-pohjois -suuntainen tunturiylänkö Muonion ja Enontekiön kunnissa Luoteis-Lapissa. Aluetta kutsutaan myös Tunturi-Lapiksi.

Tunturialueella kulkee yksi Suomen suosituimmista vaellus- ja hiihtoreiteistä Hetta-Pallas. Se ulottuu pohjoisesta Enontekiön keskustaajama Hetasta yli Ounastuntureiden ja edelleen yli tai vieritse Pallastuntureiden aina Pallaksen luontokeskukselle saakka. Toki matkaa voi jatkaa siitä pidemmälläkin Olokselle tai Muonion keskustaan saakka, jos vain kuntoa riittää! Reitin voi kulkea kumpaan suuntaan vain.

Perinteikkään Hotelli Pallaksen vieressä on yksi Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kolmesta vierailun arvoisesta Metsähallituksen luontokeskuksesta. Kaksi muuta sijaitsevat Enontekiön Hetassa ja Kolarin Äkäslompolossa Ylläksen rinteillä. Pallaksen hotellin ja luontokeskuksen pihassa on hyvä parkkipaikka ja siitä lähtee eripituisia patikka- ja hiihtoreittejä eri suuntiin.

Samoin pari hiihtohissiä vie laskettelijan tai lautailijan ylös luonnonlumisille kansallispuiston rinteille kevättalvella.

Puut muistuttavat satuolentoja. Oikealla kuin suomuja tunturin laella. Pallas. Kuvat: Paula Pekonen

Haastattelimme tätä artikkelia varten kokenutta muoniolaista matkailuyrittäjää Paula Pekosta, joka kertoo meille lumikenkäilystä Pallaksen rinteillä. Paulan upeat, tunnelmalliset kaamosajan kuvat ovat viime vuosilta, mm. vuoden takaa, jolloin hän teki retken tunturiin ranskalaisen asiakkaansa kanssa.

Paulan mukaan tammi-helmikuu on ihanaa aikaa lumikenkäilyyn, etenkin Pallaksella.

”Päivät ovat vielä lyhyitä ja auringon laskiessa taivaan värit ja tunnelma tunturissa ovat vertaansa vailla. Tykkylumikuuset ovat kuin satuolentoja tunturin juurella. Se rauha ja hiljaisuus, joka siellä vallitsee on voimaannuttavaa. Viime vuonna mukanani oli ranskalainen asiakkaani ja hänelle se oli suuri elämys.”

– Milloin olit Pallaksella ja millainen retki sinulla oli?

”Tänä vuonna en ole vielä flunssan vuoksi ollut, mutta viime vuonna olin Pallaksella lumikenkäilemässä 1. tammikuuta. Silloin kaamoksen sininen hämärä otti syliinsä kulkijan ja tunnelma oli lähes neitseellinen. Koskematon luonto, ei minkäänlaisia jälkiä, hiljaista, tyyntä, sanomaton rauha ympärilläni. Tunsin olevani yksi pieni osa tätä luontoa ja luomakuntaa.

Seuraavan retken tein Domitillen kanssa 20.1. Hän on ranskalainen asiakkaani. Aurinko nousi jo taivaanrannalle valaisemaan tykkylumisia puita ja tunturin keroja (huippuja). Puut muistuttivat erilaisia satuolentoja lumitaakkoineen ja se teki retkestämme seikkailun ihmemaahan. Kiertelimme metsän suojassa satuolentojen seassa leppoisasti. Domitille otti erittäin paljon valokuvia.

Kulkeuduimme pikkuhiljaa Pallaskodalle, jossa teimme nuotion ja tulen loisteessa nautimme eväät. Tauon jälkeen aurinko oli laskenut ja värisävyt olivat muuttuneet tummemmiksi. Seurailimme hämärtyvässä iltapäivässa Oravapolkua takaisin hotellille. Eri uskontokuntia edustavat pienet oravapatsaat ovat mielenkiintoisia merkkipaaluja tunturiluonnossa. Pehmeässä lumessa tarpominen lumikengillä ilman kiirettä on hauska ja voimaannuttava liikuntamuoto, varsinkin kun valokuvaus liittyy retkeen tallentaen erilaisia tunnelmia.

Tauon jälkeen värisävyt olivat tummempia, Pallas. Kuva: Paula Pekonen

– Miksi lumikenkäily on sopivaa tammi-helmikuussa?

”Tammi-helmikuu on kylmintä aikaa Lapissa. Kun Muoniossa pakkasmittari näyttää -30 astetta, on Pallastunturilla noin 10 astetta lauhempaa. Maasto on paljon korkeammalla merenpinnasta.

Pakkasella hiihtäminen käy henkeen ja suksi ei luista. Rauhallinen lumikenkäily pitää lämpimänä ja siinä ei hengästy. Luonto uinuu vielä talviuntaan ja se viehättää levollisuudellaan sekä kaamoksen jälkeisellä värimaailmallaan. Pallaksen hotelli on vielä kiinni, joten harvat retkeilijät eivät juuri toisiinsa törmää. Siinä on se viehätys, oma rauha. Tärkeää onkin varautua omilla eväillä ja riittävän lämpimällä vaatetuksella, sisätiloihin ei pääse lämmittelemään, jos kylmettyy.”

– Miksi Pallas on hyvä kohde lumikenkäilyyn, millaisia retkivaihtoehtoja siellä on?

”Aukeat tunturit ovat helppokulkuisia, valloitettavana on monta eri keroa eli tunturin huippua. Jos tuulee, alempana metsän suojassa ei pureva tuuli haittaa liikkumista. Varsinaisia reittejä lumikenkäilyyn on vain Oravapolku Pallaskodalle. Usein lumikenkäretket suuntautuvat Palkaskerolle ja varsinkin myöhemmin keväällä muiden jälkiä seuraten löytyy kulkureitti helposti.

Hotelli näkyy hyvin kauas rinteille ja siksi eksymisvaara aukeassa tunturissa selkeällä säällä on pieni. Saavutettavuus on sangen hyvä, sillä pysäköityäsi auton hotellin pihaan voit laittaa lumikengät heti jalkaan ja lähteä samantien valitsemaasi suuntaan retkeilemään.”

Tunturissa sää voi muuttua joskus nopeasti ja siksi aloittelijan on turvallisinta lumikenkäillä aluksi oppaan tai kokeneemman retkeilijän kanssa, varsinkin pidempiä retkiä tehdessään.

Luonnon taideteos, Pallas. Kuva: Paula Pekonen

– Mitä pitää ottaa huomioon, kun lähtee lumikenkäretkelle? Miten päästä alkuun ja mistä välineet?

”Ensituntuma lumikenkäilyyn kannattaa ottaa vuokravälineillä. Hiihtokeskuksissa on yleensä vuokrattavana lumikenkiä. Opastettu lumikenkäretki on myös hyvä kokemus aloittelijalle, silloin yleensä havaitsee onko se itselle sopiva laji. Omat lumikengät voi hankkia sitten, jos innostuu asiasta.

Yksin ei kannata lähteä outoon maastoon. Tuttu maasto on aloittelijalle turvallisin. Järvellä, pelloilla ja metsässäkin voi tehdä aluksi retkiä. Moottorikelkanjälkiä pitkin on helppo kulkea, jos on paksusti upottavaa lunta. Minä hankin heti alussa kahdet lumikengät siksi, että voin pyytää kaverin mukaan ja se osoittautui hyväksi asiaksi. Joskus on kiva mennä luontoon ihan yksin omine ajatuksineen.”

Pakkaslumi hohtaa hangella kuin timantit, Pallas. Kuva: Paula Pekonen

Paula ilmiselvästi rakastaa tunturiluontoa. Lopuksi hän viittaa myös laulun sanoihin.

”Lapin luonto luo outoa taikaa. Niin se vain on ja sen voi kokea luonnossa liikkumalla kaikkina vuodenaikoina. Luonnosta löytää aina upeita uusia kokemuksia.

Myöhemmin keväällä, kun päivät pitenevät, muuttuu maisema tuntureilla sinivalkoiseksi ja kirkas auringonpaiste suorastaan häikäisee. Pakkaslumi hangella hohtaa kuin timantit konsanaan. Tuuli kovettaa hangen aukealla hyvin kantavaksi. Tunturituuli tekee omaa taidettaan rinteille, siellä voi olla mitä erikoisimpia kuvioita ja muotoja, aaltoja, kieppejä, suomuja, lippoja, jotka ovat aina kuvaamisen arvoisia erikoisuuksia. Rauhassa ja avoimin silmin onnistut näkemään nämä luonnon ihmeet.”

Myöhemmin keväällä maisema on sinivalkoinen, Pallas. Kuva: Paula Pekonen

Paula muistuttaa, että Tunturi-Lapissa on maailman puhtain ilma, on tilaa ja avaruutta. Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa on tavallaan kahdeksan vuodenaikaa, kuten kansallispuiston luontovideoillakin niitä esitellään.

Työkseen Paula hoitaa ja ylläpitää henkilökuntineen tasokasta Lomamaja Pekosen mökki- ja huoneistomajoitusta Muonion keskustassa palveluiden äärellä.

Paula Pekonen on hoitanut Lomamaja Pekosen majoitustoimintaa vuodesta 1983. Kuvat: KivaaTekemistä.fi ja Paula Pekonen

🔸🔸
KIVAA TEKEMISTÄ -MEDIAN TÄHTIKOHTEITA LAPISSA 2022!

🌟 Pörröporo – tasokas poronlihamyymälä ja taukopaikka Länsi-Lapin Pellossa: Lapin antimet metsästä, tuntureilta ja järvistä (www)
🌟 Tonttula – koko perheen elämyskylä Levin Könkäällä (www)

Tutustu kaikkiin Tähtikohteisiimme ympäri Suomen. (www)
🔸🔸

Tiesitkö tätä Pallaksesta?

Pallakseen liittyy historian ja urheilun kannalta monta merkittävää kiinnepistettä. Pallas-Ounastuntureiden kansallispuisto oli Suomeen ensimmäiseksi perustettujen kansallispuistojen joukossa vuonna 1938. Puisto laajeni ja nimi muuttui Pallas-Yllästunturin kansallispuistoksi 2005.

Suomen ainoiden olympialaisten olympiatuli sytytettiin Pallastuntureiden korkeimmalla huipulla Taivaskerolla 6.7.1952. Pallaksen rinteiltä se juostiin ensin Tornioon, jossa se yhtyi Kreikasta saapuneeseen olympiatuleen jatkaen matkaansa Helsinkiin.

Pallaksen ja Jeriksen seutu on ollut mm. hiihtäjälegenda Juha Miedon tärkeimpiä harjoituspaikkoja ja hän sanoo aluetta toiseksi kodikseen. (Yle 2012)

Olemme kirjoittaneet Pallaksesta monet kerrat. Yllättäen jopa kirja-arviomme keväältä 2017 (www) Lapin sotaan liittyvästä Kaisa Kervisen kirjasta on yhteydessä Pallakseen, sillä sodan loppuvaiheessa saksalaiset sotilaat vetäytyivät Suomesta Norjaan ja räjäyttivät matkalla mm. Pallastunturin ensimmäisen hotellin syksyllä 1944. Hotelli oli funkkistyylinen, arkkitehtien suunnittelema. Kilometrin päähän, niin ikään korkealle tunturiin, rakennetun nykyisen Hotelli Pallaksen vanhin hirsinen osa on vuodelta 1948.

Tuuli on muodostanut aaltoja lumeen, Pallas. Kuva: Paula Pekonen

🏔 Pallastunturit ja lumikenkäily Pallaksella on valittu KivaaTekemistä.fi / LikeFinland.com -palvelun Kuukauden kohteeksi helmikuussa 2019. 🏔

Jos haluat Tähtikohteeksi ja/tai että kerromme sinun kohteesi tarinan, otathan yhteyttä, puh. 0400 468 174 tai henri(a)kivaatekemista.fi. Olemme saaneet hyvää palautetta asiakkailtamme onnistuneista kampanjoista, joita teemme ympäri vuoden. Lue lisää

KivaaTekemistä.fi / LikeFinland.com on koko Suomen kattava vapaa-ajan media ja hakupalvelu kivalle tekemiselle. Tykkää meistä Facebookissa, seuraa Instagramissa tai tilaa KivaaTekemistä -uutiskirje. Uutiskirjeen tilaajana saat vinkit Suomen kivoimmista kohteista ja tapahtumista sähköpostiisi sopivasti n. 1 kuukauden välein.