Pihakeinussa auringosta ja helteestä nauttiessani sain päähänpiston, jospa
suuntaisimme kesän ensimmäisellä karavaanireissulla Turun saaristoon.
Sääennustekin näytti lupaavalta, muualle sadetta ja kylmää, Turkuun aurinkoa.

Seuraavana aamuna lähdettiinkin jo teiden tukkeeksi saariston rengastielle.
Meidän tuurilla vettä alkoi sataa kaatamalla heti, kun meri alkoi näkyä
horisontissa. No, eipä se pieni sade ole aiemminkaan meidän menoa hidastanut.

Lämmikettä Sattmarkin kahvituvalla.

Nauvossa pysähdyttiin Sattmarkin kahvituvalle munkkikahveille. Päätettiin kuitenkin kelistä huolimatta jatkaa matkaa lautoilla Korppooseen asti, vaikka auton pyyhkijät olivat jo joutuneet ylitöihin. Matkalle jäi kaksi ilmaista lauttaa, välillä Parainen-Nauvo ja Nauvo-Korppoo. Mahtavinta saariston lautoissa on se, että niillä pääsee näkemään ja kokemaan paljon erilaisia maisemia pienelläkin lomabudjetilla, eikä tarvitse aina lähteä merta edemmäs kalaan.

Vielä olisi päivän päätteeksi houkuttanut hypätä Utö:n lauttaan, mutta matka olisi kestänyt kuulemma neljä tuntia, niin päätettiin jättää jotain ensi kertaankin.

Jatulintarha ja peurapaniikkia ilmassa

Mystiikasta kiinnostuneena oli päästävä omin silmin näkemään Finbyn
Jatulintarha. Kyseinen kivilabyrinttihän on peräisin ehkäpä jo
esihistorialliselta ajalta, eikä kukaan osaa varmaksi sanoa niiden tarkoitusta.
Paikan päälle ei ollut kunnon opasteita, joten ei auttanut muu kuin jalkautua
ja lähteä etsimään sitä metsäkalliolta, josta se lopulta löytyikin. Autolle päin palatessani peurapariskunta ilmestyi kuin tyhjästä kivenmöhkäleen takaa suoraan eteeni ja kiirehän siinä sitten tuli. En tiedä kyllä miksi, mutta lenkkarit viuhtoen ja puuskuttaen juoksin takaisin autolle. Se siitä luontoihmisestä, kylläpä jälkeenpäin nauratti, kun tajusi juosseensa ”bambeja” karkuun.

Yöparkin metsästystä ja illanviettoa

Reitillemme ei sattunut yhtään avoinna olevaa camping aluetta, joten
hyödynnettin Nauvon eteläsataman parkkia. Kovin olisi tehnyt mieli pistää grilli
tulille ja sateettoman hetken kunniaksi paistaa ilta-auringossa pari makkaraa,
mutta leiriytyminen kun on kiellettyä muualla kuin camping alueilla, niin jäi
makkarat vain haaveeksi. Onneksi oli kaasuvarastot täynnä, niin mukavahan se on käristää niitä kaasuhellallakin.

Aamun paluumatkalla suunnattiin vielä nostattamaan adrenaliinitasoa Turun Skanssin vieressä olevaan Flowparkkiin. Ekologiseksi huvipuistoksi itseään mainostava Flowpark oli kyllä kokemisen arvoinen paikka. Korkeanpaikan kammoisena 15 metriä maan pinnasta oli jo aika paha, ja vielä tuulen huojuttamassa puussa. Ratoja suorittaessa käsilihakset oli kovilla, ja hengittäminenkin taisi unohtua vaijeriliukuun hypätessä.  Ei muuta kun sinne vain pelkoja voittamaan ja leikkimään Tarzania ja Janea.

Turun Flowpark.

Kokonaisuudessaan rento reissu ilman turhia suunnitelmia, ja ehkäpä ensi
kerralla aurinkokin pilkahtaa jostain pilvien välistä.

Yhteistyössä mukana: Top Camping Vaasa

Seuraa Bloggaavien Karavaanareiden, Sinin, Lotan ja Paten, seikkailuja kesä-Suomessa. Blogit ilmestyvät viikoittain. Muistathan kesälomaasi helpottavan KivaaTekemistä.fi -hakupalvelumme.