Kuukauden kohde: Tivoli Sariola – Värikäs taival näyttelyssä Keravalla!

Julkaistu:

30.10.2015
| Kirjoittanut:

Taide- ja museokeskus Sinkka, Kerava. Kuva: KivaaTekemistä.fi

Taide- ja museokeskus Sinkka, Kerava. Kuva: KivaaTekemistä.fi

Monille tivolin saapuminen kaupunkiin on merkki kesän alkamisesta. Toisilla paikkakunnilla tivoli on syyskesän tai markkinoiden tunnusmerkki. Vaikka kesän tivolikausi on ohi, Keravan Taide- ja museokeskus Sinkan näyttelyssä voi aistia tivolitunnelmaa monella tapaa.

Sinkassa on meneillään ainutlaatuinen näyttely suomalaisen tivoli- ja sirkussuku Sariolan historiasta. Näyttely on avoinna 15.11. saakka.

Suurenmoiset Sariolat

Saimme tilaisuuden tutustua Sariolan tivolisukuun ja suvun pitkään tivoliperinteeseen. Tapasimme neljännen polven tivolinjohtaja Tapio Sariolan, hänen vaimonsa Leenan ja heidän poikansa Ville Sariolan heidän kotitoimistossaan Keravalla. Kaikki kolme ovat täysillä mukana tivolitoiminnassa.

Tapio, Leena ja Ville Sariola sekä koirat Sulo ja Danny. Kuva: KivaaTekemistä.fi

Tapio, Leena ja Ville Sariola sekä koirat Sulo ja Danny. Kuva: KivaaTekemistä.fi

Tapio ja Leena saivat Tivolin Sariolan johdettavakseen Tapion isältä Matilta vuonna 1986. Tapio oli jo sitä ennen kasvanut tivolimaailmaan lapsesta saakka. Hänen lapsuudessaan tivolissa kulki mukana villieläimiä, ja ohjelmanumeroihin kuuluivat niin inkkari-show kuin neekeri-show.

Menneiden vuosien tivolimainoksia perinteisessä tivoliaidassa. Kuva: KivaaTekemistä.fi

Menneiden vuosien tivolimainoksia perinteisessä tivoliaidassa. Kuva: KivaaTekemistä.fi

Tämän päivän Tivoli Sariolassa lähestytään jälleen polvenvaihdosta, kun Tapio siirtää lähivuosina vetovastuun Villelle. Tällä hetkellä Leena vastaa talouspuolesta ja Ville toimii kehitysjohtajana. Perheen tytär, Anna Sariola-Sakko vastaa Tivoli Sariolan hankinnoista, mutta ei ole muiden perheenjäsenten tavoin täyspäiväisesti mukana tivolitoiminnassa. Mukana on myös Villen vaimo, Anna Sariola.

Tivoli Sariola tekee lähivuosina isoja satsauksia tulevaisuuteen. Tapion mukaan nyt tehdään viimeisten 40 vuoden isoimmat satsaukset. Vuosi 2018 tulee olemaan Sariolan historiassa merkittävä monella tavalla. Silloin vietetään Tivolin 130-vuotisjuhlavuotta ja Tapio arvioi, että viides sukupolvi Villen johdolla ottaa vetovastuun virallisesti.

Tivoli Sariolan kolme sukupolvea. Tapio ja Ville Sariola yhteiskuvassa Tapion isoisä Jaffun kanssa. Kuva: KivaaTekemistä.fi

Tivoli Sariolan kolme sukupolvea. Tapio ja Ville Sariola yhteiskuvassa Tapion isoisä Jaffun kanssa. Kuva: KivaaTekemistä.fi

Koko perhe mukana kiertueella

Sariolat reissaavat tivolin mukana puolet vuodesta. Jokaisella perheenjäsenellä on roolinsa, mutta kiertueella kaikki tekevät kaikkea. Kiertueella on mukana keskimäärin 45 tivolityöntekijää ja lisäksi tilapäinen työvoima paikkakunnasta riippuen. Kiertueen aikana Sariolat ja tivolin työntekijät asuvat asuntovaunuissa.

Tapio kertoo, että tavoitteena on tuottaa iloa ihmisille ja viedä tivolihuveja sinne, missä niitä ei ole ja luoda lapsille ja nuorille turvallinen, hauska ympäristö.

Tivoli Sariola kiertää ensi kaudella 14 paikkakunnalla. Kausi avataan joka vuosi Lahdessa huhtikuun alussa, siitä tivoli jatkaa Turkuun, missä järjestetään perinteinen Vapputivoli. Koko heinäkuun ajan Sariolan tivoli viettää Tuurissa. Tuolloin ’Miljoonativolissa’ saa huvitella maksutta. Kausi päättyy lokakuun alussa Salon syysmarkkinoihin.

Tapio esitteli, kuinka ruletti toimi ennenvanhaan. Kuva: KivaaTekemistä.fi

Tapio esitteli, kuinka ruletti toimi ennenvanhaan. Kuva: KivaaTekemistä.fi

Ville muistuttaa myös syksyn tivoleista, jotka ovat esimerkiksi Tammisaaressa ja Salossa markkinoiden yhteydessä. Syyskuun lopulla Tammisaaressa useat tivoliyrittäjät kokoontuvat poikkeuksellisesti samaan paikkaan tuoden Suomeen keskieurooppalaista tivolitunnelmaa. Tapion mukaan valaistu tivoli pimeässä syysillassa on kokemisen arvoinen.

Tivoli Sariola tekee yhteistyötä Lastenklinikoiden Kummien kanssa Kummitivolin puitteissa, jolloin he vievät karusellin lastenklinikoiden yhteyteen. Näin pikkupotilaat saavat iloa ja hupia arkeensa. Lisäksi jokaisesta Tivoli Sariolan rannekkeesta lahjoitetaan Lastenklinikoiden Kummeille 10snt/ ranneke.

Harvinaislaatuinen tivolinäyttely

Vierailimme Suurenmoisista Sarioloiden historiasta kertovassa näyttelyssä Tapio ja Ville Sariolan kanssa. Näyttelyä oli esittelemässä Sinkan museojohtaja Leena Karttunen sekä amanuenssi Tommi Uutela.

Näyttelyn kokoamisesta vastannut ja tivolihistoriaan perehtynyt amanuenssi Tommi Uutela kertoo, että tämä on ensimmäisen näyttelykokonaisuus, joka kuvaa kokonaisen suomalaisen tivolihistorian.

Sinkan museojohtaja Leena Karttunen kertoi meille Sariolan tivolin anatomisesta vahakabinetista. Vahanukkekokoelma oli viimeisen kerran esillä  Karhumäen Tivolissa keväällä 1944. Nukkeja oli erilaisia. Sukupuolisairauksia esittävät nuket oli tarkoitettu lomille lähtevien sotilaiden sukupuolivalistukseksi. Kuva: KivaaTekemistä.fi

Sinkan museojohtaja Leena Karttunen kertoi meille Sariolan tivolin anatomisesta vahakabinetista. Vahanukkekokoelma oli viimeisen kerran esillä Karhumäen Tivolissa keväällä 1944. Nukkeja oli erilaisia. Sukupuolisairauksia esittävät nuket oli tarkoitettu lomille lähtevien sotilaiden sukupuolivalistukseksi. Kuva: KivaaTekemistä.fi

”Tivolinäyttely on ainoa laatuaan Suomessa. Sirkustoiminnasta on ollut näyttelyjä useammalla paikkakunnalla, kun taas tivoleista ei yhtäkään”, amanuenssi Tommi Uutela kertoo. Näyttelyyn on saatu esineistöä tivoleilta, esiintyjiltä ja keräilijöiltä.

Samalla pääsee tutustumaan myös yhden merkittävän perheyrityksen historiaan. Suomen toinen suuri tivoli, Suomen Tivoli, on Sarioloiden toisen sukuhaaran yritys. Myös Suomen Tivoli on lahjoittanut esineistöä näyttelyyn, ja näyttelyssä esitetään tv-dokumenttia Suomen Tivolin ihmisistä ja kiertue-elämästä vuodelta 2001.

Näyttelyn yhteydessä julkaistiin Heikki Nevalan kirja, Huvielämän kiertolaisia, julk. Keravan museo ja Sirkuksen tiedotuskeskus. Kuvassa Tommi Uutela. Kuva: KivaaTekemistä.fi

Näyttelyn yhteydessä julkaistiin Heikki Nevalan kirja, Huvielämän kiertolaisia, julk. Keravan museo ja Sirkuksen tiedotuskeskus. Kuvassa Tommi Uutela. Kuva: KivaaTekemistä.fi

Tivoli on osa Keravan kotiseutukulttuuria

Keravaa on pidetty Sariolan tivolisuvun myötä sirkuskaupunkina. Ensimmäinen tivoli järjestettiin Keravalla 1888 ja vuodesta 1977 Keravalla on vuosittain Sirkusmarkkinat.

Sariolat arvostavat Keravan museon ja Keravan taidemuseon kokoamaa näyttelyä erityisesti kulttuurin ja kotiseutuhistorian kannalta. Tapio tuntee Suomen tivolitoiminnan historian kuin omat taskunsa. Näyttelyn tunnelmassa pääsi tutustumaan muun muassa vanhoihin flippereihin ja tivolipeleihin. Tapio ja Ville harmittelivat, että vuosien saatossa oli tullut siivottua pois laatikoittain entisaikojen markkinapalloja.

Entisaikaan kourapelistä saattoi saada markkinapalloja. Markkinapallot olivat sahanpurulla täytettyjä ja värikkäällä kiiltopaperilla päällystettyjä palloja, joita liikuteltiin jojon tavoin kuminauhan päässä. Kuva: KivaaTekemistä.fi

Entisaikaan kourapelistä saattoi saada markkinapalloja. Markkinapallot olivat sahanpurulla täytettyjä ja värikkäällä kiiltopaperilla päällystettyjä palloja, joita liikuteltiin jojon tavoin kuminauhan päässä. Kuva: KivaaTekemistä.fi

Legendaarinen virtahepo Hummeli

Tapio muisteli Sarioloiden sympaattista virtahepo Hummelia ja sen karkumatkaa lokakuussa 1963. Keravan Sariolanmäellä asustelleet Sariolat pitivät Hummelia autotallissa. Eräänä päivänä Hummeli oli onnistunut avaamaan autotallin oven ja lähtenyt karkuteille Keravan keskustaan. ”Oli onni, ettei Hummeli eksynyt junaradalle – se olisi pysäyttänyt koko junaliikenteen”, Tapio muistelee. Kaksivuotias Hummeli houkuteltiin kotiin ranskanleivällä. Tarina hymyilyttää vieläkin.

Tapio kertoo isoisänsä Jaffun aloittaneen ensimmäisen säännöllisen linja-autoliikenteen Keravan rautatieaseman ja Hyrylän välillä. Kuva: KivaaTekemistä.fi

Tapio kertoo isoisänsä Jaffun aloittaneen ensimmäisen säännöllisen linja-autoliikenteen Keravan rautatieaseman ja Hyrylän välillä. Kuva: KivaaTekemistä.fi

Mistä kaikki alkoi?

Taide- ja museokeskus Sinkan seinällä komeileva aikajana kuvaa Tivoli Sariolan pitkää ja vaiherikasta historiaa. Aikajanan alkupäässä koreilee Johan Abraham Walfrid Grönroosin nimi. Hän pystytti Sariolan suvun ensimmäisen tivolin Ylikeravan asemakylään kesällä 1888. Tätä pidetään sekä Tivoli Sariolan että Suomen Tivolin perustamisvuotena. Huvikentän teltassa esitettiin voimailu- ja voimistelunäytöksiä, lisäksi kentällä oli ampumarata sekä nuolen- ja renkaanheittokojuja. J.A.W. Grönroos tunnettiin myös elävien kuvien näytöksistä.

J.A.W. Grönroosin teatterin ohjelmistoa 1900-luvun alussa. Kuva: KivaaTekemistä.fi

J.A.W. Grönroosin teatterin ohjelmistoa 1900-luvun alussa. Kuva: KivaaTekemistä.fi

J.A.W. Grönroosin poika Johan Adolf Fredrik eli Jaffu, joka muutti nimensä Sariolaksi, oli kotimaisen tivolitoiminnan edelläkävijä ja kinokuningas. Hän omisti parhaimmillaan 9 kiinteää elokuvateatteria ja 3 kiertävää telttateatteria. Jaffu halusi panostaa enemmän tivolitoimintaan ja niin hän rekisteröi Suomen Tivolin nimen ja aloitti organisoidun tivolitoiminnan 1929. Suomen Tivolin toimintaa johdettiin Keravan Sariolanmäellä sijaitsevassa ’Sirkuskartanossa’, joka toimi tivolin varikkona ja jossa majoitettiin niin tivolin työväkeä, taitelilijoita kuin tivolin eläimiä: leijonia, elefantteja, hyeenoja, apinoita ja muita eksoottisia eläimiä.

Sariolan tivolin eläimiä 60-luvulta. Takaseinällä kuva virtahepo Hummelista. Kuva: KivaaTekemistä.fi

Sariolan tivolin eläimiä 60-luvulta. Takaseinällä kuva virtahepo Hummelista. Kuva: KivaaTekemistä.fi

Jaffun pojista Unto, Toivo ja Matti jatkoivat tivolitoimintaa vuoden 1958 alusta lähtien kiertäen kukin omilla alueillaan Suomessa. Kullakin oli myös oma tivolisirkus. Tivoli Unto Sariola tunnetaan nykyisin nimellä Suomen Tivoli ja Tivoli Matti Sariola nimellä Tivoli Sariola.

Entisaikaan tivoli oli erityinen paikka, koska siellä pääsi näkemään ja kokemaan asioita, mikä ei ollut mahdollista missään muualla. 1960-luvulla television yleistyminen söi tivoleilta asiakkaita. Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta tiukkeni. Tivoli ei enää ollut ainoa kanava kummallisuuksien esittelijänä. Viime vuodet ovat olleet Tivoli Sariolalle suotuisia.

Moni ei ehkä tiedä, että Tivoli Sariolassa on edelleen esiintyviä taiteilijoita, ilma-akrobatiaa ja nukketeatteria. Esitykset ovat tivolivieraille ilmaisia. Ville kertoo heidän olevan ainoa tivoli Suomessa, joka pitää kiinni sirkusperinteestä.

Näyttelyä varten teetettiin lapsille oma Pepita-norsu. Pepita esiintyi Tivoli Sariolassa vielä 1980-luvulla. Kuva: KivaaTekemistä.fi

Näyttelyä varten teetettiin lapsille oma Pepita-norsu. Pepita esiintyi Tivoli Sariolassa vielä 1980-luvulla. Kuva: KivaaTekemistä.fi

Huvin vuoksi – Suurenmoiset Sariolat -näyttely on avoinna yleisölle Keravan Taide- ja museokeskus Sinkassa 15.11. saakka, osoite Kultasepänkatu 2. Tivoli Sariolan kauden 2016 kiertue alkaa Lahdesta 9.4. Suomen Tivoli järjestää Halloween Tivolin Tuusulan varikollaan 31.10.-1.11. osoitteessa Tivolitie 10.

Teksti: Sari Särkijärvi, Henri Elo
Kuvat: Sari Särkijärvi

***
Tivoli Sariola on valittu KivaaTekemistä -palvelun Kuukauden kohteeksi marraskuussa 2015 sisältäen myös maksetun medianäkyvyyden palvelun etusivulla.

Jos haluat teettää meillä kohdearvioita Suomen laadukkaimmista käyntikohteista, otathan yhteyttä, puh. 0400 468 174 tai henri(a)kivaatekemista.fi. Suurin osa kesän 2015 asiakkaistamme teki myynti- tai kävijäennätyksen, ks. artikkeli 31.8..

KivaaTekemistä.fi on koko Suomen kattava hakupalvelu kaikelle kivalle tekemiselle. Tykkää meistä Facebookissa ja tilaa KivaaTekemistä -uutiskirje. Uutiskirjeen tilaajana saat vinkit Suomen kivoimmista kohteista ja tapahtumista sähköpostiisi parin viikon välein ja olet mukana kuukausiarvonnoissamme.